Seurakunnan uusi turistipappi Reijo Leino sai heti toisena työpäivänään lähteä hakemaan vieraita Alicanten lentokentältä, jonka ympäristön liikennejärjestelyt ovat mittavien siltatöiden vuoksi lievästi sanottuna sekavia ja huijaavat Google Mapsia mennen tullen. Turvallisesti vieraat ja isäntä toki pääsivät Reijon ja vaimonsa Kirsin luokse La Mataan lihakeitolle.

Kirsi ja Reijo Leino kotinsa edessä.

Torstain ohjelma alkoi vieraiden ja seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Paula Kaikkosen aamupalaverilla. Päivä jatkui seurakuntakodilla, jossa kaikille seurakuntalaisille avattiin ulkosuomalaistyön tulevaisuuden näkymiä ja heillä oli mahdollisuus kysellä mielessään olevia asioita Mauri Vihkolta ja Bror Träskbackalta.

Vieraiden oli ollut tarkoitus tulla Torreviejaan jo helmikuussa, mutta pandemiatilanne esti matkustamisen. Nyt he pääsivät toteuttamaan matkan ja tulivat tänne Kanarian saarilta ja jatkoivat matkaansa tänään, lauantaina, Fuengirolaan Aurinkorannikolle.

Torstain alustuspuheenvuoroissa kuultiin tilannekatsaus kirkon ulkosuomalaistyön nykytilaan eri puolilla maailmaa sekä tulevaisuuden suunnitelmiin ja yhteistyön aloittamiseen Merimieskirkon kanssa. Hiljattain tehdyn laajan ”Muuttuva ulkosuomalaisuus” -tutkimuksen tulokset ovat osaltaan olleet pohjana suunniteltaessa kirkon mahdollisimman hyvää palvelua maailmalla oleskelevien suomalaisten keskuudessa.

Bror Träskbacka ()vas) ja Mauri Vihko seurakuntalaisten tentattavina kyselytunnilla.

Tutkimuksessa saatiin vastauksia n. 3000:lta 30-50 -vuotiaalta suomalaiselta, jotka oleskelevat pysyvästi ulkomailla. Heistä naisia on n. 70%. Tutkimuksen tuloksista selviää, ettei Eurooppaa enää oikeastaan mielletä ulkomaiksi: noin 10.000 nuorta tekee nykyisin koko tutkintonsa Euroopassa ja saman verran osallistuu vuosittain Erasmus-vaihtoon. Esimerkiksi Suomen lääkäreistä n. 20% opiskelee tutkintonsa ulkomailla; mm. Latviassa, Romaniassa tai Ruotsissa. Kirkon ulkosuomalaistyön suuria haasteita onkin Mauri Vihkon mukaan tulevaisuudessa se, kuinka kirkko pysyy mukana liikkuvien suomalaisten elämässä. Tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeitä asioita ovat suomalaisuus, äidinkieli sekä kansainvälisyys.

Strategisiksi painopistealueiksi ovat kiteytyneet ajatukset siitä, että kirkon ulkosuomalaistyö haluaa jatkossa palvella ensisijaisesti etelässä talvehtivia eläkeläisiä sekä kehittää mobiilisia ja digitaalisia yhteyksiä nuoremman väen tavoittamiseksi.

Tulevaisuudessa Merimieskirkon 150-vuotinen osaaminen ja toimintaverkostot tulevat olemaan myös kirkon ulkosuomalaistyön käytettävissä, kun ulkosuomalaistyön operatiivinen toiminta siirtyy Merimieskirkolle asteittain tulevaisuudessa vv. 2023-24. Käytännön toimintaan Costa Blancan suomalaisessa ev.lut.seurakunnassa ei tämä tule aiheuttamaan mitään muutoksia.

Tilaisuudessa ojennettiin seurakuntaneuvoston entiselle puheenjohtajalle, Kari Winbergille, kirkon ulkosuomalaistyön ansiomerkki hänen seurakuntamme hyödyksi tekemästään pitkäaikaisesta työstä. Perusteluissa merkin myöntämiselle mainittiin erityisesti luottamus, jota Kari Winberg on nauttinut sekä Suomessa kirkon ulkosuomalaistyön piirissä, että omassa seurakunnassaan Torreviejassa.

Kari Winberg sai kirkon ulkosuomalaistyön ansiomerkin.

Torstain ohjelma jatkui seurakuntakodilla viikottain pidettävässä tilaisuudessa ”Sanan Valossa”, johon vieraat myös osallistuivat. Tilaisuudessa käytiin keskustelua tulevan messun saarnatekstistä.

"Sanan valossa" -viikkotilaisuuden vetäjänä tänään Reijo Leino.

Illalla oli yhteinen ruokailu, johon osallistuivat vieraiden lisäksi kauden uudet turistityöntekijät sekä seurakuntaneuvoston jäsenet.

Osanottajat vasemmalta: Reijo Leino, Irene Omri, Mauri Vihko, Marjo Danielsson, Bror Träskbacka, Kirsi Leino, Paula Kaikkonen, Satu Mäkitalo, Sinikka Liedes ja Anneli Styf.

Perjantaina pidettiin seurakuntaneuvoston virallinen kokous, johon ulkosuomalaistyön edustajat osallistuivat. Kokouksessa seurakuntaneuvosto sai yksityiskohtaisemmat tiedot ja perustelut tulevaisuuteen suunnitelluille Suomen kirkon ratkaisuille ulkosuomalaistyön jatkosta. Käytännön työn Costa Blancalla todettiin olevan vankalla pohjalla sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Tulevan toiminnan Suomesta saamamme rahoituksen määrän päättää edelleen kirkkohallitus eikä Merimieskirkko. Siirto operatiivisessa työssä tehdään vuoden 2024 loppuun mennessä ja Mauri Vihko sekä Bror Träskbacka vierailevat seurakunnassamme taas tammikuussa 2023, jolloin mukana on myös Merimieskirkon pääsihteeri, rovasti Hannu Suihkonen.

- Teksti Satu Mäkitalo

- Kuvat Kirsi Leino, Bror Träskbacka ja Satu Mäkitalo