Rovasti Raimo Rantala Costa Blancalla toimiessaan jätti merkittävän jäljen suomalaisen seurakunnan historiaan. Hänen ansiostaan käynnistyi Torreviejassa voimakas halu itsenäistyä Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan alaisuudesta. Alku ei ollut helppo, sillä vastustusta oli Helsingissä Kirkkohallituksessa, Fuengirolan pääkirkossa ja jopa omassa keskuudessa.

Raimo Rantala perusteli itsenäisyyttä hyvin mm. kirjoituksellaan, jossa hän kuvasi selkeästi silloista tilannetta. ”Koska seurakuntamme ei ollut itsenäinen, sillä ei ollut oikeutta tehdä mitään sopimuksia. Pankkitilit olivat yksityisten seurakuntalaisten nimissä, seurakuntakodin vuokrasopimukset, sähkö-, vesi- ja puhelinliittymät ym. samoin.”

Merkittävää apua itsenäistymisprosessissa Rantala ja koko seurakuntaneuvosto puheenjohtaja Kaarina Kolehmaisen johdolla saivat paikalliselta juristilta Monna Laakso-Saezilta. Itsenäistymisen ansiosta seurakunta hankki omistukseensa pääkirkon läheltä oman seurakuntakodin, joka vihittiin piispa Wille Riekkisen johdolla 7. marrakuuta 2009.

Merikarvialla 6.2.1941 syntynyt Raimo Rantala meni naimisiin Leena-rouvansa kanssa 1967. Elämäntyönsä hän teki kirkkoherrana Pyhärannan seurakunnassa 1970-82 ja Asikkalan seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1982. Lisäksi hänet valittiin Hollolan rovastikunnan lääninrovastiksi 1991.

Eläkkeelle jäätyään Raimo Rantala toimi turistipappina Torreviejassa 2005-08, jolloin kehittyi itsenäistymisen ohella yhdessä Leena-rouvan ja seurakunnan vapaaehtoisten avulla mm. suomalaisten opiskeijaharjoittelijain työ seurakunnassa.

Torreviejan jälkeen Rantala toimi turistipappina myös Aurinkorannikon seurakunnassa.
Rovasti Raimo Rantalaa jäivät kaipaamaan Leena-rouvan lisäksi neljä lasta perheineen.

Raimo ja Leena Rantala sekä diakonian opiskelijaharjoittelijat Torreviejassa. Kuva Raimo Rantalan kotialbumi.

- Teksti ja Raimo Rantalan kuva Voitto Korhonen