Jumalanpalveluksen teemana oli kiitollisuus isänmaasta. Päivän ensimmäisessä tekstissä, joka oli 5. Mooseksen kirjan luvusta 8, muistutettiin olemaan kiitollisia kaikesta saamastamme hyvästä ja siitä maasta, jonka Jumala on meille antanut. Meidän tulisi muistaa, että emme ole vaurauttamme omin avuin hankkineet vaan se on Jumalan lahjaa ja siunausta. Jaakobin kirjeen 3. luvun tekstissä taas korostettiin ylhäältä tulevan viisauden olevan sopuisaa ja rauhaa rakentavaa ja kantavan hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.

Jumalanpalvelus alkoi kanttori Kaisu Rauhamaan kanteleensoitolla Karjalan kirkonkellot, jonka aikana nykyisen seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Paula Kaikkonen ja vuodeksi 2026-28 valitun seurakuntaneuvoston jäsen Esa Krautsuk kantoivat Suomen ja Espanjan liput juhlallisesti kirkkoon.

Esirukouksen luki Pauli Kaikkonen, ja sitä rytmitti kuoron ja seurakuntalaisten yhdessä laulama virsi 918 Rauhan Herra suo rauha, rauhaa me kaipaamme niin.

Seurakunnan kirkkokuoro esitti koskettavasti Elina Vikströmin Siunaa Suomen maa -kappaleen ja virren Annoit meille kauniin maan sekä Finlandian.

Harri-pappi päätti saarnansa lohduttavasti näihin sanoihin:

"Vaikka yhteiskuntamme maallistuu ja kristillinen tapakulttuuri murenee, uskontomme perusarvot ovat silti edelleen se perusta, jonka varaan tulee yhteiskuntaamme myös tulevaisuudessa rakentaa. Hyvä elämä, niin henkilökohtainen kuin yhteinen, toteutuu sen varmuuden varassa, että Jumala on hyvä, armollinen ja rakastava."

Päätösmusiikkina kuulimme kanttorimme Kaisun soittavan Sibeliuksen Finlandian kanteleella. Sen aikana monen silmäkulma kostui, kun airuet kantoivat liput kirkon takaosaan.

Teksti Kristiina Abdallah

Kuvat Keijo Pekkanen ja Kristiina Abdallah