Matkan olivat yhteistyössä suunnitelleet seurakunnan matkavastaava Jorma Jokela sekä Marin Espanjan Mari Salminen. Järjestelyt päivän mittaan sujuivat hyvin, vaikka osanottajia oli paljon: nähtävyyksiin tutustuttiin pienempinä ryhminä ja kaikki saivat nauttia suomenkielisestä opastuksesta ja tulkkauksesta yhtä lailla.

Vierailukohteiksi oli valittu Villenan linnoitus Atalaya, Tuareg-heimon päämaja luolastossa, joka on nykyisin yhdistetty yhdeksi luolaksi kahdeksasta pienemmästä, kaupungin kaunis Santiago-kirkko sekä uusi Muvi-museo, jossa Villenan kulta-aarre on nykyisin saanut arvoisensa sijoituspaikan.

Saapuessamme Villenaan pilvet näyttivät aika uhkaavilta Sierra de la Magdalena vuorten rinteillä, mutta ne olivat haihtuneet jo kun siirryimme bussista Villenan linnaan ja sää suosi myös koko loppupäivän.

Piipahdimme ensin käyttämässä Villenan turisti-infon palveluja.

Villenassa on 34 144 asukasta.  Kaupungissa ovat asuneet vuosina 700-1400 maurit, jotka nimesivät kaupungi Bilyanaksi (Allahin toimesta). Kristityt saapuivat sotimaan ja karkoittamaan maureja 1200-luvulla. Kaupunki oli vauraimmillaan 1500-luvulla ja siltä ajalta ovat kaupungin kirkot ja palatsit. ”Hyveiden neito” on kaupungin suojeluspyhimys ja hänen uskotaan pelastaneen kaupungin rutolta vuonna 1476.

1960 -luvulle asti ihmiset elivät maataloudesta. Nykyään pääelinkeinoja ovat kenkäteollisuus, savenvalanta, huonekalut ja viini. Kaupungilla on sotaisa historia. Maurien ja kristittyjen sotien jälkeen Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat jatkoivat sotimista. 

Kaupungin halki virtaa Vinalopo joki, joka yhdistää lähikaupungit.  Kaupungeilla on joen lisäksi toinenkin yhteinen nimittäjä: kaikkien keskustasta löytyy myös linnoitus.

Matkalla Villenan linnaan.

Villenassa on kuin prinsessasaduista oleva linnoitus - Atalaya. Linnan ampuma aukot ja rakennustekniikka ovat mieleenpainuvaa. Raot jousipyssyllä ampumiseen ovat pitkiä ja kapeita ja tehty vinoiksi niin että ne leviävät sisäänpäin. Näin jousiampujilla oli tilaa tähdätä ja ulkoa oli mahdotonta ampua tai heittää mitään sisään.  Rakennustekniikka oli kivimurskan muuraus eli epäsäännöllisen muotoisia kiviä käytettiin ilman ennalta laadittua järjestystä.

Linnan sisäpihalta, muurien takaa, löytyy piha, jossa ennen pidettiin hevoset ja aseet. Pihalta löytyy myös Aljibe eli paikka, johon vesi säilöttiin. Veden saanti linnassa oli varsinkin piirityksen aikana elintärkeää.  Linnan sisätiloista löytyy yksi alueen tärkein graffittikokoelma. Historiallisesti arvokas kokoelma tarjoaa arvokasta tietoa linnassa asuneiden ihmisten elämästä. Linnoituksen katolta avautuivat hienot näköalat ympäröivälle maaseudulle ja lähes kaikki matkalaiset sinne kiipesivätkin maisemia ihastelemaan.

Korkealle rakennettua linnoitusta on ollut helppo puolustaa. 

Varsijousi linnan muureilla.

Maisema linnan katolta.

Linnan läheisiltä rinteiltä löytyy muinaisen Tuareg-heimon luolassa sijaitseva päämaja. Tuareg-nimitystä on käytetty 1400 -luvulta lähtien. Tuaregit olivat läntisen Saharan alkuperäiskansaa, berbereitä. Heidän tärkein symbolinsa oli Tagelmust eli lithan, miesten käyttämä kasvohuivi. Se esti limakalvojen kuivumista aavikolla, suojeli hiekalta ja pahoilta hengiltä.Nykyään luolat ovat yksityisomistuksessa ja ne on upeasti entisöioty yhdeksi kokonaisuudeksi. Meillä oli tilaisuus tutustua tähän nähtävyyteen, jota ylläpitää paikallinen Luolaveljeskunta, sekä nauttia siellä teetä ja taateleita miellyttävän tasalämpöisessä luolastossa.

Luolamuseon omistaja ja oppaamme Mari Salminen

Teetarjoilua varten matkalaiset jaettiin kahteen ryhmään.

Museon kyltti.

Luolaveljeskunnan alkuvuosien asuja. Puvut uusittiin jokaisen vuoden juhliin ja alunperin jäsenten äidit hoitivat niiden ompelun. Nykyisin asut valmistetaan tilaustyönä.

Luolamuseon esineistöä.

... ja pappikin sai teetä juodakseen! Matkalaisille tarjottiin museon tiloissa teetä ja taateleita.

Kaupungin kaunis Santiago kirkko rakennettiin vuosien 1300-1500 välisenä aikana ja se on yksi tärkeimmistä goottilais-renesanssin rakennuksia Valencian makunnassa. Kirkkoon oli jo tuotu lähestyvän Semana Santan eli pääsiäisviikon juhlia varten jo kaksi pasoa: Jeesuksen ja Marian hahmot.

Marian paso.

Jeesuksen paso.

Villenan kaupungilla on uusi upea  Muvi-museo, joka on avattu noin vuosi sitten. Kaksi pientä erillistä museota on yhdistetty tyylikkäästi uusiin tiloihin. Ensimmäinen näistä on entinen Arkeologinen museo, joka oli arkeologi Josen Solerin elämäntyö ja toinen pieni museo oli Jeronimo Ferriin kokoelma viinistä ja maataloudesta. 

Museo kertoo alueen historiasta sekä elinkeinoista hyvin mielenkiintoisesti. Uudet tilat mahdollistavat avaran ja havainnollisen esillepanon ja nyt kaikki esineet ovatkin saaneet arvoisensa ympäristön. Erittäin kauniisti on esillä mm. kuin saduista oleva Villenan aarre. Vuonna 1963 löytynyt aarre pitää sisällään 35 kultaesinettä: rinta- ja rannekoruja, sormuksia ja korvakoruja. Samana vuonna löytyi myös eräältä työmaalta rannekoru ja sieltä kaivettiin myöhemmin esiin ruukku, johon oli kätketty aarre, jossa oli kultaisia rannekoruja ja kulhoja. Kulta-aarteelle on omistettu kokonainen huone, jonka kattoon on kuvattu tähtitaivas. Museossa vierailija voi istua paikalla mukavalla sohvalla levähtämässä ja ihailemassa aarteita.

Villenan uusi Muvi-museo.

Nykyisiin elinkeinoihin kuuluvan viininviljelyn ja  -valmistuksen esineistöä.

Keittiöastioita menneiltä ajoilta.

Villenan kulta-aarteen esineitä.

Päiväretken lounas oli suunniteltu oivallisesti syötäväksi vasta nähtävyyksien katselun jälkeen ravintola Warynessyyn pienen kävelymatkan päähän kaupungin kirkosta. Etukäteen valittu pääruoka nopeutti tarjoilua isollekin joukolle ja alkuruuaksi saatu paikallinen erikoisuus, lihapullat liemessä, maistui kaikille.

Matkalaiset lounaalla.

Paluumatkalla Torreviejaan linja-autossa huokaisi 52 tyytyväistä matkalaista yhteistuumin, että päivä oli ollut erittäin onnistunut. Matka-aika ei ollut liian pitkä ja siirtymät kävellen nähtävyydeltä toiselle olivat kohtuullisen lyhyet. Suomenkielinen opastus koettiin pisteenä ii:n päälle. Syksylle toivottiin järjestettäväksi samanlaisia tai jopa useampipäiväisiäkin matkoja.

Kaikki matkalle osallistuneet Luolamuseokäynnin jälkeen taustanaan Villenan linna.

Teksti      Mari Salminen ja Satu Mäkitalo

Kuvat      Satu Mäkitalo