Ennen terapia koettiin ja leimattiin heikkoudeksi tai jopa hävettäväksi asiaksi, josta vaiettiin. Nykyään terapiaan menosta uskalletaan puhua avoimesti ja terapiaan hakeutuu jo paljon itsemaksavia asiakkaita. Useissa näissä tapauksissa terapiaan hakeutumisen syynä on elämässä kohdattu vakava kriisi (läheisen kuolema, tapaturma, sairaus jne.), mutta on jo sellainenkin trendi nähtävissä, että nuoret parit hakeutuvat terapiaan ennaltaehkäisevänä toimena. Voiko terapialla ennaltaehkäistä aviokriisejä? Mutta terapian avulla voi tutustua paremmin ainakin itseensä ja tunteisiinsa.

Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus

Me tarvitsemme kaikissa elämämme ikävaiheissa sosiaalisia suhteita. Pitkäkestoiset ihmissuhteet saattavat olla lähtöisin jo lapsuudesta, kun taas lyhytkestoiset ihmissuhteet syntyvät ja päättyvätkin usein eri elämäntilanteiden muutoksien seurauksena. Kaikki ihmissuhteet ovat yhtä arvokkaita riippumatta niiden pituuksista.

Koska olemme hyvin erilaisia, olisi tärkeää miettiä omalla kohdallaan, kuinka paljon tarvitsemme sosiaalisia suhteita omassa elämässämme. Joku saattaa tarvita koko ajan ympärilleen ihmisiä, joillekin voi taas riittää lyhyetkin kohtaamiset päivittäin tai viikoittain.

Aidot kohtaamiset vaikuttavat meihin peilisolujen kautta fysiologisesti voimakkaasti. Tällaista empatian kokemusta ja siitä johtuvaa fysiologista reaktiota ei voida kokea samalla tavoin ollessamme vuorovaikutuksessa esimerkiksi puhelimen tai netin välityksellä.

Sen lisäksi, että vuorovaikutus tyydyttää yksilön liittymisen ja itsemääräämisoikeuden tarpeet, vuorovaikutuksessa saadaan tyydytettyä myös pätemisen tarpeet. Työuran päätyttyä voi eläkkeellä ollessa päteä mm. vapaaehtoistyön, tukityön tai harrastuksien kautta.

Tutkimuksien mukaan auttaminen ja ystävällisyys lisää hyvänolon tunnetta. Eräässä kokeessa todettiin, että ryhmä, joka käytti saamansa rahasumman muiden ihmisten auttamiseen, muisti paremmin ja pidempään autettavien ilmeet ja ilon tunteet.

Yksinäisyys puhututtaa yhä enemmän

Jokainen meistä on varmaan kokenut yksinäisyyttä ainakin jollain tavalla. Uskon kuitenkin, että monille meistä kuulijoista saattoi tulla uutena asiana se, että aivoissa yksinäisyyden tunne on samassa kohdassa kuin kivun tunne. Yksinäisyys on siis kokonaisvaltaisesti ja fyysisestikin raskas tunne. Joskus tällainen kova kipu voi purkautua voimakkaana aggressiona ja jopa tuhoisin seurauksin. Esityksessä korostettiinkin, että on syytä olla ystävällinen, kun kohtaamme toisen ihmisen. Emme tiedä, minkälaisesta tilanteesta hän tulee. Ota vastaan kohtaamasi ihminen lempeästi ja hyvin.

Koska emme voi välttämättä poistaa pahaa yksinäisyyttä ja kurjaa tunnetta, voimme kuitenkin lisätä omalta osaltamme hyvää, joka lopulta voittaa pahan. Kun lisäämme hyvää, aivojen kasvuradat muuttuvat kohti hyvää. Näin alustajan mukaan terapiakin toimii. Kannustavana tietona, että aivot muuttuvat ja kehittyvät koko elämämme ajan!

Keinoja ahdistuksen hillitsemiseen

Usein koemme lievempää ahdistusta tai pientä ahdistusta monien arkisten asioiden yhteydessä. Meitä on loukattu, emme saa arvostusta tai meitä ei kuunnella jne. Kun tiedämme syyn ahdistukseen, se vähentää ahdistuneisuuden tunnetta. Uni lieventää ja helpottaa monta ongelmaa. Myös ahdistusta.

Voimakkaampi ahdistus ilmenee fyysisinä oireina, pelkotiloina tai ylihuolehtivaisuutena. Se voi ilmetä myös hermostuneisuutena tai kiukunpurkauksina. Ahdistuksen takia ihminen voi vältellä ikäviä asioita ja kohtaamisia sekä rajoittaa omaa elämäänsä.

Jos on pitkään kärsinyt ahdistuksesta, oireet pahenevat, eikä niistä pääse enää irti omin voimin. Silloin on haettava ammattilaisen apua.

Keinot ahdistuksen hillitsemiseksi tai jopa ennaltaehkäisemiksi ovat kuitenkin jokaisen ulottuvilla. Tärkeintä on pitää elämässä päivärytmi. Sen peruselementtejä ovat uni, ruoka ja liikunta. Kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Elä rohkeasti

Hyvän elämän peruspilareita ovat ystävällisyys, sosiaalisuuden tarpeen tyydyttäminen ja rytmin pitäminen elämässä. On tärkeää hyväksyä eletty elämä. Koska kuoleman siemen on meissä kaikissa, siksi sen unohtaminen on tärkeää. Lopuksi sanoma meille kaikille: Elä rohkeasti omanlaistasi elämää.

Vilkastakin keskustelua

Raijan esitys oli rakennettu kivasti. Lempeästi hän esitelmöi meitä kaikki syvälle koskettavista asioista. Tupa oli ns. täynnä, kun 32 kuulijaa täytti kaikki istumapaikat kahviossa. Hienoa kun paikalle oli saapunut muutama rohkea mieskin! Keskustelua syntyi mm. siitä, mitä on rohkea eläminen, lyhytterapian lisääntynyt käyttö, tulkin käytön kielto terapiassa, ahdistuneisuuden lisääntyminen, ikääntymisen tuoma levollisuus jne.

Eräs yleisöstä totesi lopussa jotenkin näin että, tällaiset kokoontumiset ja yhdessäolot ovat todella tärkeitä yksinäisyyden ehkäisemisessä.

Tämä Naisten Kahvilan iltapäivä todisti juuri tuon edellä kirjoitetun!

Teksti ja kuva: Tuula Puolukka