Kylmän alkuvuoden johdosta mantelipuiden kukinta oli tänä vuonna paljon normaalista kukkimisajankohdasta myöhässä, mikä oli joillekin matkalaisille jonkinmoinen pettymys. Joitakin kukkivia puita vuoristoteiden varsilla toki nähtiin.

Muuta katseltavaa ja koettavaa sitä vastoin oli yllin kyllin. Benidormia lähestyttäessä moottoritieltä avautui monessa kohtaa maisema lumipeitteiselle vuoriselänteelle. Sää oli varsinkin alkumatkasta hyvin selkeä, joten jylhät vuorimaisemat terävine puuttomine huippuineen näkyivät kauniisti kirkkaan sinistä taivasta vasten. Vuoria riitti ihailtavaksi joka puolella.

Kristiina Abdallah tulkkasi ja käänsi kiitettävän selkeästi englanninkielisestä retkioppaasta mielenkiintoisia tietoja matkan varrella olleista kohteista lähes koko retken ajan. Se teki matkasta erityisen antoisan myös niille, jotka olivat liikkuneet alueella. aiemmin.

Kuskimme José, oppaamme Lynn ja tulkkimme Kristiina

Saimme kuulla mm. Benidormin, pilvenpiirtäjä-kaupungin, erityisyyksistä, Polopin sadoista vesilähteistä ja nispero-hedelmien ja mantelien laajasta viljelystä sen pohjoispuolisilla alueilla. Ja tietenkin tätä kaikkea, ja paljon muuta, ihastelimme ja ihmettelimme. 

Polopin terveellisillä vesilähteillä on kylässä viihtyneen kirjailija Gabriel Mirón teksti

Kohtelias bussikuskimme oli todellinen herrasmies, hän auttoi matkalaisia pysähdyspaikoilla korkean bussin jyrkissä rapuissa. Taitava José teki suuren vaikutuksen retkeläisiin. Hänen kyydissään oli turvallisen tuntuista matkustaa kapeilla ja mutkaisilla vuoristoteillä, joilla riitti väisteltävää. Liikkeellä oli muun muassa paljon pyöräilijöitä, joille alue on hyvin suosittu harjoitusleirien paikka.

Pyöräilijöitä oli runsain mitoin harjoittelemassa vuoristoteillä.

Koko päivän mittainen retki oli suunniteltu siinäkin mielessä erinomaisesti, että erilaisia pysähdyksiä oli viisi kertaa, joten pääsimme aina välillä hyvää tekevälle jaloittelulle. Pieniä ostoksia päästiin myös tekemään Jalónissa sijaitsevassa bodegassa, ja tietysti kahvittelimme muutamia kertoja sopivin väliajoin matkan aikana. Espanjalaiseen aikaan nautittu runsas ja herkullinen lounas miellyttävässä ilmapiirissä, entisten ja uusien tuttavuuksien seurassa, oli retken juhlahetki.

 Näin aurinkoisesti meitä palveltiin Black Flame -ravintolassa Pedreguerissä.

Viimeinen pysähdys idyllisessä Altean kaupungissa soi mahdollisuuden nähdä sen seudun erilaista merenrantaa.

Loppumatkalla palautekaavaketta täytettäessä mietittiin jo seuraavaa retkikohdetta. Tämän retken järjestelyistä vastannut Jorma Jokela lupailikin, että maaliskuussa todennäköisesti tehdään toinen retki.

Teksti    Paula Kaikkonen

Kuvat    Helena Rastamo, Anja Haapamäki ja Kristiina Abdallah