"Jos nainen voi hyvin, kaikki voivat hyvin" totesi Kirsi Leino tavauspuheenvuorossaan. Tämä lause pitää maailmanlaajuisesti paikkansa: mikäli naiset kouluttautuvat ja pääsevät työelämään, he käyttävät resurssinsa perheensä ja yhteisönsä hyväksi. Naiset haluavat satsata lastensa hyvinvointiin ja koulutukseen ja he ohjaavat toisiakin vastuulliseen elämäntapaan. 

Naiset ovat tärkeässä asemassa, jotta maailma muuttuisi. Koulutettujen ja palkkaa ansaitsevien naisten jälkikasvulla on mahdollisuus päästä eteenpäin. Tavoittelemme onnellisempaa ja tasapainoisempaa elämää ja oikeus siihen on suotava kaikille. Ihan kaikille sukupuolesta, kansallisuudesta, rodusta, uskonnosta tai uskonnottomuudesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.

Kansainvälista näistenpäivää vietetään aina 8. päivä maaliskuuta. Päivän nimi kuuluu piotemmässä muodossaan: "Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisenb rauhan päivä".  Kirsi Leino kertoi, että päivä perustuu yli sata vuotta sitten New Yorkissa tapahtuneeseen naisten tekstiilitehtaassa toteuttamaan lakkoon. Ensimmäistä naistenpäivää vietettiin YK:n mukaan Yhdysvalloissa 28. helmikuuta 1909.

Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali julisti päivän kansainväliseksi, mutta kokoontumisessa ei päätetty naistenpäivän tarkkaapäivämäärää. Tuolloin päivän tarkoituksena oli edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.

Ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää vietettiin vuotta myöhemmin, vuonna 1911. Tuolloin päivä oli 19. maaliskuuta, ja naisille vaadittiin ääni-, työ- ja koulutusoikeuksia sekä työsyrjinnän lopettamista.

Vuonna 1975 naistenpäivän päivämäärä vakiintui. Samana vuonna vietettiin YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976-1985.

Suomeen kansainvälinen naistenpäivä on tullut YK:n kautta. Naistenpäivä on Suomessa kalenterista löytyvä juhlapäivä, mutta se ei ole virallinen juhlapyhä tai liputuspäivä.

Turistikanttori Marjo Danielsson vastasi tilaisuuden musiikista kirkkokuoron lauluryhmän kanssa. Yhdessä osanottajien kanssa laulettiin niin suomalaisia kansanlauluja, kuin kansanlaulukirkon lauluja tilaisuuden eri osioiden välillä.

Tilaisuuden vetäjät Marjo Danielsson (pianon takana) ja Kirsi Leino (puhumassa)

Kirsi Leino oli kerännyt mielenkiintoisen tietopaketin tilastotietoa naisten elämästä Suomessa. Osanottajat saivat arvuutella mm. naisten keski-ikää, yleisintä etunimeä, naimisissa olevien/naimattomien/eronneiden prosentuaalista määrää, elinajan odotetta nykyisin yms. Oikeat vastaukset poikkesivat yllättävästi ns. mutu-tuntumasta!

Seuraavaksi pohdittiin tärkeitä naisia itse kunkin omassa elämässä: oliko ensiksi mieleen tullut nainen oma äiti vaiko joku opettajista, kummitäti tai sisarus? Vilkkaassa keskustelussa kuultiin monta koskettavaa muistoa osanottajien elämän varrelta.

Juhlapäivän kunniaksi nautittiin täytekakkukahvit ja kerättiin rahaa Ukrainan perheiden hätäapuun. 

Herkulliset täytekakut odottavat väliaikaa ja juhlakahveja.

Loppupuheenvuorossaan Kirsi Leino siteerasi piispa Mari Leppäsen tekstiä hänen kolumnistaan 4.3.2022 Turun Sanomissa: "

Usko siihen, että selviämme yhdessä, vahvistuu, kun seisomme murrettujen rinnalla, vaikka se vaikuttaa talouteemme, elämäämme, arkeemme.

Ukrainan asia on meidän asia. Ukraina tarvitsee kaiken tuen ja meidän velvollisuus on toimia. Teot vahvistavat toivoa ennen muuta Ukrainassa, mutta myös täällä. Maailma paranee tekojen kautta. Ahdistus helpottuu auttamalla. Kun teemme toivoa vahvistavia tekoja, elämme arvojamme todeksi.

Hirveä sota on nostanut esille myös sen, mikä on kaikkein kauneinta: yhteyden ja rakkauden. Vapaus ja demokratia ovat asioita, joita yhdessä puolustamme.

Se, miten kohtelemme hädässä olevaa ihmistä, kertoo arvoistamme ja luo meidän tulevaisuutta. Yksinkertainen hyvän elämän malli on: tee kuten toivoisit itsellesi tehtävän. Se korostaa ihmisen yhteenkuuluvuutta näkemyseroista huolimatta: ihminen pohjimmiltaan tietää, mikä on toiselle hyväksi. Viha ei saa nyt kohdistua Suomessa asuviin venäläisiin.

Turvallisen tulevaisuuden ja rauhan rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Paras rauhan edellytys on ihmisten välinen ystävyys ja keskinäinen kunnioitus. Yhdessä meidän tulee vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa, vaikka edessä on tuntematon tie eikä kaikkiin kysymyksiin ole vastauksia.".

Tilaisuuden osanottajia seurakuntakodilla.

Teksti:   Kirsi Leino ja Satu Mäkitalo

Kuvat:   Satu Mäkitalo