Ensimmäinen paastonajan messu 17.2.2018 Torrevieja

Autiomaassa Jeesus voitti kiusaukset ja niiden takana olleen Valheen ruhtinaan kahdesta syystä. Ensimmäinen syy oli, että Hänen suhteensa Jumalaan oli kunnossa ja toinen syy oli, että Hän turvautui Raamatun sanaan. Sitä Hän käytti voittoaseena Sielunvihollisen hyökkäyksiä vastaan.

Tämä osoittaa, että meidänkin suhteemme Jumalaan täytyy olla kunnossa. Jumalan sana pitää olla elävä, rakas ja tuttu, jotta mekin voisimme kestää kiusauksia. Yksi asia on nimittäin vuorenvarma: jos kerran Jeesus joutui kiusattavaksi, mekin joudumme.

Rakas kuulijani. Jos tänään tajuat, että suhteesi Herraan ei ole kunnossa ja tiedät, että juuri siksi et voi kiusauksia kestää, onnittelen sinua. Onnittelen sinua siksi, että olet nyt tullut oikeaan paikkaan. Olet tullut oikeaan paikkaan siksi, että tämä messu on Jumalan henkilökohtainen kutsu juuri sinulle. Jumala kutsuu luokseen aina uudelleen ja uudelleen. Synninpäästössä Hän on antanut syntisi anteeksi Jeesuksen tähden ja armonsa kautta. Jumala armahtaa jokaista, joka tulee Hänen luokseen syntinsä tunnustaen. Ja jotta kestäisit kilvoitukset Jumalan lapsena Hän antaa sinulle totuuden miekan ja uskon kilven, eli Sanansa.

Jumala antoi Poikansa joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin, jotta Hän voisi kiusattuja auttaa ja Herran seurassa voit voittaa pahan hyökkäykset. Raamatusta tiedämme, että erämaassa Valheen ruhtinas testasi Jeesuksen lujuutta. Kaksi kertaa hän sanoi: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin…” Hän ei siis kiistänyt Jeesuksen tehtävää. Hän pani sen koetteelle. Hän tiesi iskeä juuri siihen, mikä oli Jeesuksen kutsumuksen syvin ja herkin osa, Hänen suhteeseensa Isään. Sinä tulet kokemaan sitä samaa. Kiusaaja tulee iskemään sinunkin kohdallasi suhteeseesi Taivaan Isään ja Hänen poikaansa. Jeesukselle hän sanoi: Jos kerran olet Poika, niin näytä se! Hän haastoi Jeesusta tekemään jotakin näyttävää. Jeesus kieltäytyi ihmeestä, jota Jumala ei ollut käskenyt.

Kun kiusaaja käski Jeesuksen muuttaa kivet leiviksi, Jeesus vastasi kirjoitusten sanalla: ”Ei ihminen elä vain leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta”. Jeesus kesti kokeen ja oli kuuliainen Jumalalle ja Hänen sanalleen. Ja kun Kiusaaja vei Jeesuksen temppelin harjalle ja pyysi näyttävää ihmettä: heittäytymään alas temppelin harjalta, hän otti käyttöönsä Jeesuksen oman aseen vetoamalla kirjoituksiin ja näytti, että hänkin osasi niitä lukea, jolloin Jeesus vastasi taas Raamatun sanoilla: ”Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.”

Tästä opimme kolme ratkaisevaa asiaa: Ensimmäinen on, että tunnemme Raamattumme. Toinen se, että käytämme sitä ja kolmanneksi ettemme kiusaa Herraa Jumalaamme antamalla periksi kiusauksille, vaikka ne tulisivat muodossa: Olisiko Jumala sittenkään sanonut. Jumalan Sana on tärkeä meille, koska esimerkiksi kiusausten merkitys avautuu lukemalla kiusaus-kertomusta koko evankeliumin valossa. Ensin Kiusaaja vaati näyttäviä ihmeitä merkiksi siitä, että Jeesus oli Jumalan Poika, ja vähän myöhemmin fariseukset ja saddukeukset panivat Jeesuksen koetteelle vaatimalla häneltä merkkiä taivaasta.

Mitä Jeesus teki? Hän viittasi Joonan merkkiin ainoana avaimena, joka avaisi hänen elämänsä ja kuolemansa salaisuuden. Voimme myös lukea Isä meidän -rukousta kiusaajakertomuksen valossa: siinä pyydämme kiusauksilta ja koetuksilta varjeltumista ja Jumalan valtakunnan tulemista.

Paaston aika, joka nyt on menossa, on aika, joka nostaa Jeesuksen tietoisuuteemme ohjeeksi taistelussamme kiusauksia vastaan, sillä kiusauskertomus avaa näkökulman koko evankeliumiin. Kun Kiusaaja vei Jeesuksen temppelin harjalle, Jeesus vastasi siihen kiusaukseen menemällä Jerusalemiin ja temppeliin ratsastaen aasilla, valtaa vailla olevana kuninkaana. Hän astui temppeliin ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja muistutti siitä, mikä temppelin pitäisi olla: rukouksen huone.

Kun Jeesus vangittiin, hän käski olla tarttumatta miekkaan ja kieltäytyi enkeliarmeijan avusta ja vetosi sen sijaan kirjoitusten, eli Jumalan tahdon, toteutumiseen. Ristillä, ainoalla kukkulalla, jonka tämä maailma hänelle tarjosi, Hän kieltäytyi astumasta alas sen merkiksi, että on Jumalan Poika, koska Poika oli kuuliainen ristille asti, kärsimyksen loppuun asti.

Kun Paholainen lopuksi vei Jeesuksen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki valtakunnat ja niiden loiston, kävi Jeesus vuorisaarnan vuorella, kirkastusvuorella, Golgatalla ja ylösnousemuksen vuorella ollen koko ajan kuuliainen Isälleen ja Sanalle, joka sanoo: ”Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.  Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.”

Näin meidänkin kuuluu toimia, kun maailma väittää, ettei Jumalaa ole olemassa, ettei Jeesus ole Hänen poikansa, ettei Hän ole noussut kuolleista, ettei Hän ole sovittanut syntejämme ristillä, vaan että Hän oli ihan tavallinen ihminen, Marian ja Joosefin poika. Kun kuulemme tällaista puhetta, se on Sielunvihollisen puhetta ja niin kuin Jeesus erämaan koetuksissa toisteli Jumalan Sanan ydintotuuksia ja sai niistä aseen, jolla hän torjui kiusaajan koukut, meidänkin kuuluu turvautua samaan Sanaan ja Jumalaan, joka sanoo Hänestä näin: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!”

Kalliksi lunastettu seurakunta. Tänään jos koskaan kristikunnan kuuluu kuulla Jeesusta. Tänään jos koskaan kristikunnan kuuluu anteeksiantamuksen antamalla ilolla tunnustaa uskonsa ääneen, että maailma sen todella kuulee ja näkee sen uskovaisten elämässä. Tunnustakaamme siksi nyt yhteen ääneen kristillinen uskomme niin kuin lukemattomat polvet ennen meitä ovat tehneet taivasmatkallaan Jeesuksen lunastamina.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Torrevieja 20.1.2018

Messumme otsikko kuuluu: Jeesus herättää uskon. Se on totta. Jeesus, eikä yksikään toinen herättää
uskon. Miksi otsikko on niin ehdoton? Siksi, että Raamattu ei anna vaihtoehtoja. Vain Jeesus voi
pelastaa. Vain Jeesus herättää uskon, uskon Häneen ja hänen sovintotyöhönsä. Väite, että Jeesus
herättää uskon on radikaalinen. Radikaalinen ajanhengen näkökulmasta. Se on radikaalinen. Se
kytkee uskon, nimenomaan Jeesukseen. Moni kun uskoo Jumalaan muttei Jeesukseen.
Eikö kirkko voisi madaltaa tätä uskonkynnystä? Ei voi! Ei voi koska Raamattu sanoo selkeästi:
uskokaa Jumalaan ja uskokaa Jeesukseen. (Johannes 14:1.)
Siksi kirkko pitää väitteestään kiinni! Kirkko pitää väitteestään kiinni koska se on Jeesus, eikä me,
joka herättää uskon meissä. Kuinka voidaan väittää tällaista? Eikö ihminen itse päätä uskooko vai
ei? Taas kerran on alistuttava Raamatun toteamuksen alle. Kirjeessään roomalaisille apostoli Paavali
sanoo (10:17) ”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta”.
Tätä raamatunkohtaa ei voi kyllin alleviivata. Se sanoo meille nimittäin selkeästi ja tyhjentävästi
mikä saarnan kuuluu olla. Samalla se sanoo myös, yhtä selkeästi ja tyhjentävästi, mitä saarna ei saa
olla. Se määrittelee jokaisen saarnan päämäärän. Se määrittelee myös ulkoiset raamit saarnalle.
Siksi tämä raamatunkohta pitäisi olla kirjoitettuna jokaiseen saarnatuoliin. Miksi? Siksi, että joka
kerta kun pappi menee saarnatuoliin se muistuttaisi häntä siitä, ettei tästä paikasta saa jakaa omia
ajatuksia vaan kirkolle uskottu tehtävä on saarnattava eli uskoa Kristukseen Sanan voimassa. Mutta
eikö se ole yli-inhimillinen vaatimus? Ei ole! Eihän pappi seiso saarnatuolissa omissa vaatteissaan
vaan hänellä on yllään se vaate, jonka kirkko on pukenut Herran palvelijan ylle ja hänet on vihitty ja
siunattu saarnaamaan Pyhää Sanaa Pyhän Hengen voimassa.
Tämä tosiasia on tuotava jatkuvasti esille. Syy on yksinkertainen. Ei ole vaihtoehtoja. Ei ole
vaihtoehtoja sille joka haluaa olla kristitty. Ei ole vaihtoehtoja sille, joka haluaa palvella Herraa
saarnatehtävässä, eikä ole vaihtoehtoja sille, joka haluaa puolustaa kirkon uskoa.
Tämä siksi, että pyhä Jumala, tekee työtä Sanan kautta ja Pyhä Henki armon, Sanan ja Sakramenttien
kautta.
Siksi on niin tärkeätä käydä kirkossa, jumalanpalveluksessa, lukea ja tutkia Raamattua, elää kasteen
siunauksessa ja osallistua Herran Pyhälle Ehtoolliselle.
Kun Jeesus herättää uskon ihmisessä johtaa se toimeliaisuuteen. Kun tarkastelee niitä Uuden
testamentin tapahtumia missä Jeesus tapaa syntisiä ja etsiviä, ahdistuneita ja lohduttomia voi vetää
seitsemän selkeätä johtopäätöstä näistä tilanteista.
Eli:

1. pitää kulkea kohti Jeesusta
2. pitää kuulla mitä Jeesus sanoo
3. pitää olla altis palvelemaan Jeesusta
4. pitää rukoilla Jeesusta
5. pitää ylistää Jeesusta
6. pitää rakastaa Jeesusta
7. pitää kutsua muita Jeesuksen luo

Kun lukee Uutta testamenttia ja ihmisten tapaamisista Jeesuksen kanssa voi selkeästi nähdä tietyn
kuvion? Luther sanoo, että uskon tulee olla jaloissa ja Paavali kirjoittaa kirjeessään efesolaisille
kuudennessa luvussa jakeet 10-17: ”Vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä meillä ei
ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä
hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. Sen
tähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa
ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon
pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa
ottakaa, uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan
pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.” Näin Paavali.
Kristitty liikemies kertoi kerran kollegalleen mitä usko merkitsee hänelle. Tiedäthän sinä, hän aloitti,
menot ja tulot täytyy olla tasapainossa. Kristinusko vaatii koko ajan menoja, jatkuvasti menoja.
Mistä tulot sitten tulevat niin, että ne peittäisivät menot? Hän vastasi itse kysymykseensä vain yhtä
sanaa käyttäen. USKOSTA!
Kunnia Jumalallemme, Isälle, Luojallemme, ja Kristukselle, Pojalle, rakkaalle Herrallemme, niin
Hengelle myös Pyhälle, lohduttajalle hyvälle. Hän täällä meitä opettaa ja vahvistaa, iäiseen riemuun
valmistaa. Aamen. (Virsi 296:4.)